Kyläseura järjestää kunnallisvaali paneelin Lokaalilla torstaina 16.10 klo 18-20. Panelisteina eri puolueiden edustajat. Myös yleisö pääsee esittämään kysymyksenä panelisteille.
Paikalla myös Marttojen kahvitarjoilu!
FISKARSIN VIERASTAITEILIJAT LOKA-JOULUKUU: Paul Santoleri ja Itzel Labra
Joulukuun loppuun saakka Fiskarsin taiteilijaresidenssissä työskentelevät meksikolainen lasimuotoilija Itzel Labra ja yhdysvaltalainen kuvataiteilija Paul Santoleri.
Kaikki ruukkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan vierastaitelijoihin ja heidän tuotantoonsa:
KUPARIPAJAN KABINETISSA TORSTAINA 23.10. klo 19:00!
Yhdysvaltalaisen kuvataiteilija Paul Santolerin tuotantoa voi käydä kurkkimassa verkkosivuilla: www.paulsantoleri.com
Kaikki ruukkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan vierastaitelijoihin ja heidän tuotantoonsa:
KUPARIPAJAN KABINETISSA TORSTAINA 23.10. klo 19:00!
Yhdysvaltalaisen kuvataiteilija Paul Santolerin tuotantoa voi käydä kurkkimassa verkkosivuilla: www.paulsantoleri.com
KYLÄSEURAN KANNANOTTO KOULUMME PUOLESTA
Kyläseuran hallitus päätti ottaa voimakkaasti kantaa koulumme puolesta. Raaseporin järjestelytoimikunnalle jätetty kannanotto on luettavissa Pesutuvan liitteenä. Kannanotto on lähetetty myös tiedotusvälineille.
Kuubamot karnevaalitunnelmissa
Kyläseuran hallitus päätti ottaa voimakkaasti kantaa koulumme puolesta. Raaseporin järjestelytoimikunnalle jätetty kannanotto on luettavissa Pesutuvan liitteenä. Kannanotto on lähetetty myös tiedotusvälineille.
Kuubamot karnevaalitunnelmissa
Kostoksi ihmiskunnalle lähettivät Jumalat Maan päälle Pandora-nimisen naisen. Hänen lippaastaan karkasivat kaikki ihmisiä vaivaavat vitsaukset: viina, taudit, nälkä, ilmastonmuutos, lama ja kehno sää.
Juuri tästä oli kysymys, kun Kuubamot pyörähtivät käyntiin elokuun kuutamolla ties kuinka monennen kerran.
Teemana oli karnevaali, josta voisi ehkä tulla perinne (jotta karnevaaliasujen suunnitteluun ja tekoon voitaisiin käyttää vaadittu vuosi). Hauskaahan juhlissa tietysti oli ja kovasti tanssattiin.
Forrô-kurssi veti nelisenkymmentä osallistujaa ja esiintyvän bändin pojat säestivät tanssia perkussioilla. Kun Banda Madrugada (aamuyön bändi) aloitti etuajassa oli tanssilattia heti täynnä, mutta vain harva enää hytkyi juuri opitun paritanssin askelin.
Juuri tästä oli kysymys, kun Kuubamot pyörähtivät käyntiin elokuun kuutamolla ties kuinka monennen kerran.
Teemana oli karnevaali, josta voisi ehkä tulla perinne (jotta karnevaaliasujen suunnitteluun ja tekoon voitaisiin käyttää vaadittu vuosi). Hauskaahan juhlissa tietysti oli ja kovasti tanssattiin.
Forrô-kurssi veti nelisenkymmentä osallistujaa ja esiintyvän bändin pojat säestivät tanssia perkussioilla. Kun Banda Madrugada (aamuyön bändi) aloitti etuajassa oli tanssilattia heti täynnä, mutta vain harva enää hytkyi juuri opitun paritanssin askelin.
Ken vanhoja muistaa sitä tikku silmään, sanotaan. Kuubamoiden muistelu alkaakin nyt jo mielestäni olla menneen talveen lumia ja melkoisen epämotivoivaa. Tänne
veitsitehtaalle kävellessäni masentava sade vain jatkuu ja limainen haavanlehti putosi otsalle. Korit sentään täyttyvät suppilovahveroista.
Mutta mitä muuta Pandoran korista karkasi paitsi ne vitsaukset? Ah, no tietysti Toivo! Tämä Kokoomuksen kampanjoinnistakin tuttu universaali ihmistä elähdyttävä tunne. Toivokaamme siis, että Kuubamoiden kaltaisia karkeloita saadaan viettää myös ensi kesänä. Itse Elämä kiittää juhliin panostaneita.
p.s. Toinen takamaidemme henkeen sopiva teema voisi olla Maatila.
URPO TARMI 80v
p.s. Toinen takamaidemme henkeen sopiva teema voisi olla Maatila.
URPO TARMI 80v
Kyläseuran pitkäaikainen aktiivi Urpo Tarmi täytti syyskuussa kunnioitettavat 80 vuotta. Urpo on toiminut kyläseurassa puheenjohtajana, sihteerinä sekä tilintarkastajana. Kyläseura oli mukana onnittelemassa Urpon virallisella vastaanotolla. Lämpimät onnittelut Urpolle merkkipäivän johdosta!
SAUNATALKOOT
SAUNATALKOOT
jatkuvat 18.10.2008 klo 12:00-15:00 (ikkunapielien viimeistely
ja pihan siivous).
ja pihan siivous).
Kesän talkoot saunalla ovat tuottaneet tulosta. Nyt vesihuolto sujuu nopsasti käsipumpun ansiosta ja pesuvesi on taatusti kirkasta. Myös ylälauteiden lämmöstä voi kerralla nauttia yhä useampi, kun yksi ylälaude on saatu lisää.
LOPPUVUODEN RUUKKISAUNAT
Lauantaina 18.10.2008:
Naiset klo 15:00-18:00
Miehet klo 18:00-20:00,
yhteissauna 20-
Lauantaina 15.11.2008:
Miehet klo 15:00-17:00Naiset klo 17:00-20:00
yhteissauna 20-
Joulu/Uudenvuodensauna lauantaina 27.12.2008:
Perhesauna klo 15:00-18:00, sen jälkeen yhteissauna.
Yhteiset Ruukkisaunat on pyritty järjestämään niin, että mahdollisimman moni ruukkilainen löytää oman vuoronsa. Mikäli haluatte nauttia löylyistä pienemmällä porukalla voitte varata oman yksityisvuoronne. Lämmittäjiä on kuitenkin rajoitetusti ja työ on talkoopohjainen.
Lämmittäjiä tarvitaan jokaisen ruukkisaunan yhteydessä. Tervetuloa siis oppimaan, auttamaan ja viihtymään Kieloniemessä ennen vuorojen alkamista!
Löylyterveisin, Saunatoimikunta
Vuoden kyläläinen on Pentti Vottonen
Lammasviulubrunssit vietettiin Ruukkisaunalla syyskuussa. Lihamestari Tapsa Hämäläisen johdolla brunssit vietiin kunnialla läpi. Brunssin edellis-iltana vietettiin yksi kesän lukuisista ruukkisaunoista.
LOPPUVUODEN RUUKKISAUNAT
Lauantaina 18.10.2008:
Naiset klo 15:00-18:00
Miehet klo 18:00-20:00,
yhteissauna 20-
Lauantaina 15.11.2008:
Miehet klo 15:00-17:00Naiset klo 17:00-20:00
yhteissauna 20-
Joulu/Uudenvuodensauna lauantaina 27.12.2008:
Perhesauna klo 15:00-18:00, sen jälkeen yhteissauna.
Yhteiset Ruukkisaunat on pyritty järjestämään niin, että mahdollisimman moni ruukkilainen löytää oman vuoronsa. Mikäli haluatte nauttia löylyistä pienemmällä porukalla voitte varata oman yksityisvuoronne. Lämmittäjiä on kuitenkin rajoitetusti ja työ on talkoopohjainen.
Lämmittäjiä tarvitaan jokaisen ruukkisaunan yhteydessä. Tervetuloa siis oppimaan, auttamaan ja viihtymään Kieloniemessä ennen vuorojen alkamista!
Löylyterveisin, Saunatoimikunta
Vuoden kyläläinen on Pentti Vottonen
Kyläseura valitsi vuoden kyläläiseksi Pentti Vottosen. Kaikki tuntevat Pentin kioskin pitäjänä. Hänen leipätyönsä ei ole kuitenkaan arvonimen varsinainen syy vaan hänen ystävällinen persoonallisuutensa. Pentti on edistänyt yhteisöllisyyttä monin tavoin: hän työllistää nuorisoamme, luo hyvää henkeä, edistää Fiskarin kulttuuritarjontaa ja saattaa ihmisiä yhteen.
Pentin opetuksen mukaan ihmiset ilahtuvat pienistä asioista, kuten iltamyöhään toiselle valmiiksi tehdystä aamupalasämpylästä. Juuri lukemattomilla pienillä asioilla on Pentti itsekin kyläläisiä ilahduttanut: kaakkoistuulen puhaltaessa Degersjön vedet sekaisin on Pentti perheineen huolehtinut saunan vesihuollosta.
Pentin opetuksen mukaan ihmiset ilahtuvat pienistä asioista, kuten iltamyöhään toiselle valmiiksi tehdystä aamupalasämpylästä. Juuri lukemattomilla pienillä asioilla on Pentti itsekin kyläläisiä ilahduttanut: kaakkoistuulen puhaltaessa Degersjön vedet sekaisin on Pentti perheineen huolehtinut saunan vesihuollosta.
Lammasviulubrunssit vietettiin Ruukkisaunalla syyskuussa. Lihamestari Tapsa Hämäläisen johdolla brunssit vietiin kunnialla läpi. Brunssin edellis-iltana vietettiin yksi kesän lukuisista ruukkisaunoista.
Ingmar Lindberg jää eläkkeelle vuoden vaihteessa
’Koulun säilyminen on todella tärkeä kysymys’
Fiskarsin muuttuminen vanhojen asukkaiden ja uusien tulijoiden yhteiseksi ruukiksi on sujunut Lindbergin mielestä ilman suuria konflikteja.
Oleellista ruukin elävöittämisessä oli se, että taloja ei myyty kesäasunnoiksi ja hinnassa tultiin vastaan.
– Nyt voi sanoa, että kaikki paitsi mylly on hyvässä kunnossa, tai ainakin hyvällä alulla.
Jokivarressa keskellä ruukkia sijaitseva mylly voisi Lindbergin mielestä olla vielä joku päivä toiminnassa, jos oikea mylläri löytyisi.
Toinen mahdollisuus olisi Pikku Pässi.
- Asiantuntijoiden mukaan se on ainoa säilynyt kapearaiteinen höyryveturi. Sen saisi käyntiin, jos haluaisi. Ongelmana on se, että koneen käyttäjiksi pitäisi palkata kaksi ihmistä.
Uudessa kaavassa ruukin reunamille on tulossa runsaat pari sataa uutta tonttia.
Lindbergin mielestä oleellista on että vanha linja säilyy; tonttia ei saa, jos ei muuta ruukkiin asumaan. Myös hinnat on ajateltu pitää alhaisina. Vaihtoehtona on yhtiön osallistuminen uusien talojen rakentamiseen vuokra-asunnoiksi.
Vireillä olevassa asemakaavassa on varauduttu myös uuteen päiväkotiin. Puheet Fiskarin koulun siirtämisestä kunnantaloon eivät Lindbergiä lämmitä.
- Ruukkiin muuttamista harkitsevat kysyvät aina ensimmäiseksi, että onko täällä koulu? Onko se kateutta, vai mitä se on, että tällainen yksikkö ei saisi toimia? pohtii Lindberg.
Lindbergin jäädessä eläkkeelle ensi vuoden alussa Pohjan kuntaa ei enää ole. Lindbergin mielestä myös Hanko ja Inkoo olisivat saaneet tulla Raaseporiin mukaan. Myös Billnäsin ruukin myynti ja kehittäminen olisivat Lindbergin mielestä hyvä asia.
Fiskarsin ruukin tulevaisuus näyttää Lindbergin mielessä valoisalta. Vahvuutena on alojen monipuolisuus.
– Ainakin tämä on pelastettu. Se ketä täällä ruukinkadulla sitten kulkee on eri juttu. Ehkä täällä on 90 prosenttia japaninkielisiä ja 10 prosenttia raaseporilaisia, naurahtaa Lindberg.
Joulukuun alussa uutena kiinteistöliiketoimen johtajana aloittaa Tomas Landers. Hän on aikaisemmin toiminut maa- ja metsätalouden edunvalvontatehtävissä Ruotsin Metsähallituksessa ja pohjoismaiden perhemetsäomistajien toimistossa Brysselissä.
Sopimuksen mukaisesti Lindberg avustaa yhtiötä tarvittaessa myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Fiskars kyläseuran hoitamalla torilla mennään ainakin ensi kesä vielä entiseen malliin. Lindbergin mielestä on mahdollista, että kaavamuutosten ja mahdollisen lisärakentamisen jälkeenkin torin pyörittämisessä kaivataan yhtiön ulkopuolista toimijaa.
Kun tämä prosessi alkoi, koulussa ei ollut lapsia ja sitä oltiin lakkauttamassa. Fiskars Oyj:n varatoimitusjohtaja Ingmar Lindberg on seurannut Fiskarsin ruukin vaiheita jo parinkymmenen vuoden ajan. 1980-luvulla ruukki oli tyhjentynyt ja rapistunut. Kuparipaja ja hienotaetehdas olivat myös vailla käyttöä.
-Tapasin erään entisen maatalousharjoittelijan, joka sanoi että olisi ollut hygienisempää asua teltassakuin kasarmissa, kertoo Lindberg. Yksi vireillä ollut toiminta-ajatus kanoottisafarien ja hevosretkeilyjen ohella oli kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun post graduate –yksikkö.
Fiskarsin muuttuminen vanhojen asukkaiden ja uusien tulijoiden yhteiseksi ruukiksi on sujunut Lindbergin mielestä ilman suuria konflikteja.
Oleellista ruukin elävöittämisessä oli se, että taloja ei myyty kesäasunnoiksi ja hinnassa tultiin vastaan.
– Nyt voi sanoa, että kaikki paitsi mylly on hyvässä kunnossa, tai ainakin hyvällä alulla.
Jokivarressa keskellä ruukkia sijaitseva mylly voisi Lindbergin mielestä olla vielä joku päivä toiminnassa, jos oikea mylläri löytyisi.
Toinen mahdollisuus olisi Pikku Pässi.
- Asiantuntijoiden mukaan se on ainoa säilynyt kapearaiteinen höyryveturi. Sen saisi käyntiin, jos haluaisi. Ongelmana on se, että koneen käyttäjiksi pitäisi palkata kaksi ihmistä.
Uudessa kaavassa ruukin reunamille on tulossa runsaat pari sataa uutta tonttia.
Lindbergin mielestä oleellista on että vanha linja säilyy; tonttia ei saa, jos ei muuta ruukkiin asumaan. Myös hinnat on ajateltu pitää alhaisina. Vaihtoehtona on yhtiön osallistuminen uusien talojen rakentamiseen vuokra-asunnoiksi.
Vireillä olevassa asemakaavassa on varauduttu myös uuteen päiväkotiin. Puheet Fiskarin koulun siirtämisestä kunnantaloon eivät Lindbergiä lämmitä.
- Ruukkiin muuttamista harkitsevat kysyvät aina ensimmäiseksi, että onko täällä koulu? Onko se kateutta, vai mitä se on, että tällainen yksikkö ei saisi toimia? pohtii Lindberg.
Lindbergin jäädessä eläkkeelle ensi vuoden alussa Pohjan kuntaa ei enää ole. Lindbergin mielestä myös Hanko ja Inkoo olisivat saaneet tulla Raaseporiin mukaan. Myös Billnäsin ruukin myynti ja kehittäminen olisivat Lindbergin mielestä hyvä asia.
Fiskarsin ruukin tulevaisuus näyttää Lindbergin mielessä valoisalta. Vahvuutena on alojen monipuolisuus.
– Ainakin tämä on pelastettu. Se ketä täällä ruukinkadulla sitten kulkee on eri juttu. Ehkä täällä on 90 prosenttia japaninkielisiä ja 10 prosenttia raaseporilaisia, naurahtaa Lindberg.
Joulukuun alussa uutena kiinteistöliiketoimen johtajana aloittaa Tomas Landers. Hän on aikaisemmin toiminut maa- ja metsätalouden edunvalvontatehtävissä Ruotsin Metsähallituksessa ja pohjoismaiden perhemetsäomistajien toimistossa Brysselissä.
Sopimuksen mukaisesti Lindberg avustaa yhtiötä tarvittaessa myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Fiskars kyläseuran hoitamalla torilla mennään ainakin ensi kesä vielä entiseen malliin. Lindbergin mielestä on mahdollista, että kaavamuutosten ja mahdollisen lisärakentamisen jälkeenkin torin pyörittämisessä kaivataan yhtiön ulkopuolista toimijaa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar