PESUTUPA 4/2008

VAALIPANEELI TORSTAINA 16.10 LOKAALILLA
Kyläseura järjestää kunnallisvaali paneelin Lokaalilla torstaina 16.10 klo 18-20. Panelisteina eri puolueiden edustajat. Myös yleisö pääsee esittämään kysymyksenä panelisteille.
Paikalla myös Marttojen kahvitarjoilu!

FISKARSIN VIERASTAITEILIJAT LOKA-JOULUKUU: Paul Santoleri ja Itzel Labra

Joulukuun loppuun saakka Fiskarsin taiteilijaresidenssissä työskentelevät meksikolainen lasimuotoilija Itzel Labra ja yhdysvaltalainen kuvataiteilija Paul Santoleri.
Kaikki ruukkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan vierastaitelijoihin ja heidän tuotantoonsa:
KUPARIPAJAN KABINETISSA TORSTAINA 23.10. klo 19:00!

Yhdysvaltalaisen kuvataiteilija Paul Santolerin tuotantoa voi käydä kurkkimassa verkkosivuilla: www.paulsantoleri.com

KYLÄSEURAN KANNANOTTO KOULUMME PUOLESTA
Kyläseuran hallitus päätti ottaa voimakkaasti kantaa koulumme puolesta. Raaseporin järjestelytoimikunnalle jätetty kannanotto on luettavissa Pesutuvan liitteenä. Kannanotto on lähetetty myös tiedotusvälineille.

Kuubamot karnevaalitunnelmissa

Kostoksi ihmiskunnalle lähettivät Jumalat Maan päälle Pandora-nimisen naisen. Hänen lippaastaan karkasivat kaikki ihmisiä vaivaavat vitsaukset: viina, taudit, nälkä, ilmastonmuutos, lama ja kehno sää.
Juuri tästä oli kysymys, kun Kuubamot pyörähtivät käyntiin elokuun kuutamolla ties kuinka monennen kerran.
Teemana oli karnevaali, josta voisi ehkä tulla perinne (jotta karnevaaliasujen suunnitteluun ja tekoon voitaisiin käyttää vaadittu vuosi). Hauskaahan juhlissa tietysti oli ja kovasti tanssattiin.
Forrô-kurssi veti nelisenkymmentä osallistujaa ja esiintyvän bändin pojat säestivät tanssia perkussioilla. Kun Banda Madrugada (aamuyön bändi) aloitti etuajassa oli tanssilattia heti täynnä, mutta vain harva enää hytkyi juuri opitun paritanssin askelin.

Ken vanhoja muistaa sitä tikku silmään, sanotaan. Kuubamoiden muistelu alkaakin nyt jo mielestäni olla menneen talveen lumia ja melkoisen epämotivoivaa. Tänne

 veitsitehtaalle kävellessäni masentava sade vain jatkuu ja limainen haavanlehti putosi otsalle. Korit sentään täyttyvät suppilovahveroista.

Mutta mitä muuta Pandoran korista karkasi paitsi ne vitsaukset? Ah, no tietysti Toivo! Tämä Kokoomuksen kampanjoinnistakin tuttu universaali ihmistä elähdyttävä tunne. Toivokaamme siis, että Kuubamoiden kaltaisia karkeloita saadaan viettää myös ensi kesänä. Itse Elämä kiittää juhliin panostaneita.
p.s. Toinen takamaidemme henkeen sopiva teema voisi olla Maatila.

URPO TARMI 80v

Kyläseuran pitkäaikainen aktiivi Urpo Tarmi täytti syyskuussa kunnioitettavat 80 vuotta. Urpo on toiminut kyläseurassa puheenjohtajana, sihteerinä sekä tilintarkastajana. Kyläseura oli mukana onnittelemassa Urpon virallisella vastaanotolla. Lämpimät onnittelut Urpolle merkkipäivän johdosta!

SAUNATALKOOT

jatkuvat 18.10.2008 klo 12:00-15:00 (ikkunapielien viimeistely
ja pihan siivous).

Kesän talkoot saunalla ovat tuottaneet tulosta. Nyt vesihuolto sujuu nopsasti käsipumpun ansiosta ja pesuvesi on taatusti kirkasta. Myös ylälauteiden lämmöstä voi kerralla nauttia yhä useampi, kun yksi ylälaude on saatu lisää.

LOPPUVUODEN RUUKKISAUNAT
Lauantaina 18.10.2008:
Naiset klo 15:00-18:00
Miehet klo 18:00-20:00,
yhteissauna 20-

Lauantaina 15.11.2008:
Miehet klo 15:00-17:00Naiset klo 17:00-20:00
yhteissauna 20-

Joulu/Uudenvuodensauna lauantaina 27.12.2008:
Perhesauna klo 15:00-18:00, sen jälkeen yhteissauna.

Yhteiset Ruukkisaunat on pyritty järjestämään niin, että mahdollisimman moni ruukkilainen löytää oman vuoronsa. Mikäli haluatte nauttia löylyistä pienemmällä porukalla voitte varata oman yksityisvuoronne. Lämmittäjiä on kuitenkin rajoitetusti ja työ on talkoopohjainen.
Lämmittäjiä tarvitaan jokaisen ruukkisaunan yhteydessä. Tervetuloa siis oppimaan, auttamaan ja viihtymään Kieloniemessä ennen vuorojen alkamista!

Löylyterveisin, Saunatoimikunta

Vuoden kyläläinen on Pentti Vottonen

Kyläseura valitsi vuoden kyläläiseksi Pentti Vottosen. Kaikki tuntevat Pentin kioskin pitäjänä. Hänen leipätyönsä ei ole kuitenkaan arvonimen varsinainen syy vaan hänen ystävällinen persoonallisuutensa. Pentti on edistänyt yhteisöllisyyttä monin tavoin: hän työllistää nuorisoamme, luo hyvää henkeä, edistää Fiskarin kulttuuritarjontaa ja saattaa ihmisiä yhteen.
Pentin opetuksen mukaan ihmiset ilahtuvat pienistä asioista, kuten iltamyöhään toiselle valmiiksi tehdystä aamupalasämpylästä. Juuri lukemattomilla pienillä asioilla on Pentti itsekin kyläläisiä ilahduttanut: kaakkoistuulen puhaltaessa Degersjön vedet sekaisin on Pentti perheineen huolehtinut saunan vesihuollosta.

Lammasviulubrunssit  vietettiin Ruukkisaunalla syyskuussa. Lihamestari Tapsa Hämäläisen johdolla brunssit vietiin kunnialla läpi. Brunssin edellis-iltana vietettiin yksi kesän lukuisista ruukkisaunoista.

Ingmar Lindberg jää eläkkeelle vuoden vaihteessa

’Koulun säilyminen on todella tärkeä kysymys’

Kun tämä prosessi alkoi, koulussa ei ollut lapsia ja sitä oltiin lakkauttamassa. Fiskars Oyj:n varatoimitusjohtaja Ingmar Lindberg on seurannut Fiskarsin ruukin vaiheita jo parinkymmenen vuoden ajan. 1980-luvulla ruukki oli tyhjentynyt ja rapistunut. Kuparipaja ja hienotaetehdas olivat myös vailla käyttöä.

-Tapasin erään entisen maatalousharjoittelijan, joka sanoi että olisi ollut hygienisempää asua teltassakuin kasarmissa, kertoo Lindberg. Yksi vireillä ollut toiminta-ajatus kanoottisafarien ja hevosretkeilyjen ohella oli kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun post graduate –yksikkö.

Fiskarsin muuttuminen vanhojen asukkaiden ja uusien tulijoiden yhteiseksi ruukiksi on sujunut Lindbergin mielestä ilman suuria konflikteja.
Oleellista ruukin elävöittämisessä oli se, että taloja ei myyty kesäasunnoiksi ja hinnassa tultiin vastaan.
– Nyt voi sanoa, että kaikki paitsi mylly on hyvässä kunnossa, tai ainakin hyvällä alulla.
Jokivarressa keskellä ruukkia sijaitseva mylly voisi Lindbergin mielestä olla vielä joku päivä toiminnassa, jos oikea mylläri löytyisi.
Toinen mahdollisuus olisi Pikku Pässi.
- Asiantuntijoiden mukaan se on ainoa säilynyt kapearaiteinen höyryveturi. Sen saisi käyntiin, jos haluaisi. Ongelmana on se, että koneen käyttäjiksi pitäisi palkata kaksi ihmistä.
Uudessa kaavassa ruukin reunamille on tulossa runsaat pari sataa uutta tonttia.

Lindbergin mielestä oleellista on että vanha linja säilyy; tonttia ei saa, jos ei muuta ruukkiin asumaan. Myös hinnat on ajateltu pitää alhaisina. Vaihtoehtona on yhtiön osallistuminen uusien talojen rakentamiseen vuokra-asunnoiksi.
Vireillä olevassa asemakaavassa on varauduttu myös uuteen päiväkotiin. Puheet Fiskarin koulun siirtämisestä kunnantaloon eivät Lindbergiä lämmitä.
- Ruukkiin muuttamista harkitsevat kysyvät aina ensimmäiseksi, että onko täällä koulu? Onko se kateutta, vai mitä se on, että tällainen yksikkö ei saisi toimia? pohtii Lindberg.

Lindbergin jäädessä eläkkeelle ensi vuoden alussa Pohjan kuntaa ei enää ole. Lindbergin mielestä myös Hanko ja Inkoo olisivat saaneet tulla Raaseporiin mukaan. Myös Billnäsin ruukin myynti ja kehittäminen olisivat Lindbergin mielestä hyvä asia.
Fiskarsin ruukin tulevaisuus näyttää Lindbergin mielessä valoisalta. Vahvuutena on alojen monipuolisuus.
– Ainakin tämä on pelastettu. Se ketä täällä ruukinkadulla sitten kulkee on eri juttu. Ehkä täällä on 90 prosenttia japaninkielisiä ja 10 prosenttia raaseporilaisia, naurahtaa Lindberg.

Joulukuun alussa uutena kiinteistöliiketoimen johtajana aloittaa Tomas Landers. Hän on aikaisemmin toiminut maa- ja metsätalouden edunvalvontatehtävissä Ruotsin Metsähallituksessa ja pohjoismaiden perhemetsäomistajien toimistossa Brysselissä.
Sopimuksen mukaisesti Lindberg avustaa yhtiötä tarvittaessa myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Fiskars kyläseuran hoitamalla torilla mennään ainakin ensi kesä vielä entiseen malliin. Lindbergin mielestä on mahdollista, että kaavamuutosten ja mahdollisen lisärakentamisen jälkeenkin torin pyörittämisessä kaivataan yhtiön ulkopuolista toimijaa.

KANNANOTTO RAASEPORIN JÄRJESTELYTOIMIKUNNALLE

vapaa julkaistavaksi

Fiskarsin kylä tarvitsee oman koulunsa

Raaseporin kaupunki ei saa tuhota kylämme yhteisöllisyyttä

Fiskarsin kylän asukkaat ovat huolestuneina seuranneet Raaseporin tulevien virkamiehien kannanottoja, joissa Pohjan kunnantalosta suunnitellaan koulukeskusta. Fiskars kyläseuran hallitus on tyrmistynyt tammisaarelaisten virkamiesten innokkuudesta hyökätä suomenkielisten koulujen kimppuun uuden kaupungin luomisvaiheessa. Olemme päättäneet ottaa asian valmisteluun kantaa heti tässä vaiheessa. Vaadimme myös järjestelytoimikunnalta vastinetta alla oleviin kysymyksiin mahdollisimman pikaisesti.

1. Koulu on tärkeä osa kyläyhteisöä

Fiskarin koulu on kylämme sykkivä sydän. Kylä on merkittävä osa koulun oppimisympäristöä. Koululaisten vanhemmat ja myös muut kyläläiset ovat aktiivisesti mukana koulun toiminnassa. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetyt jääkaukalo, urheilukenttä sekä hiihtoladut koulun ympäristössä ovat tärkeä osa kylän yleistä viihtyvyyttä. Koulu on myös iltaisin oleellinen harrastuskeskus. Koululla toimii yli 20 harrasteryhmää. Koulun vieressä sijaitsee myös nuorisotalo ja alueelle on uudessa kaavaluonnoksessa tehty varaus päiväkotia varten. Edellämainittu kyläläisten tekemä vapaaehtoistyö on kunnalle ilmaista hyötyä.
Kauhajoen tapahtumien jälkeen kaikissa perheissä on kysytty sama kysymys: miten estämme sen, ettei sama tapahdu täällä? Maamme poliittinen johto on antanut vastaukseksi yhteisöllisyyden edistämisen. Fiskarsin kylässä yhteisöllisyys on jo totta ja se näkyy käytännössä aktiivisena kylän ja koulun välisenä toimintana.

Fiskarsin koulun kehittämishankkeessa koulu on osa lähiympäristöä. Koulun opetusohjelmassa hyödynnetään ruukin taideosaamista. Pohjan kunnan rahoittamaan Fiskarsin luovuuskeskuksen kehittämishankkeeseen ovat osallistuneet myös Opetushallitus ja Opetusalan koulutuskeskus Opeko.

Suurin osa Fiskarsin asukkaista elää ruukissa tekemällään työllä. Nautimme siitä, että voimme kävellen saattaa lapsemme kouluun samalla kun menemme itse työhuoneelle. Tunnemme, että lapsillamme on turvallinen kyläyhteisö ympärillään. Tätä pitäisi osata arvostaa, sillä meille se on syy asua täällä. Virkamiesten ja poliitikkojen tulisi myös aidosti tutustua asioihin, joista aikovat tehdä päätöksiä. Ihmettelemme suuresti, miten Raaseporin kaupungin sivistystoimenjohtaja voi pitää päinvastaista yhteisöllisyyttä tuhoavaa kehityssuuntaa varteen otettavana vaihtoehtona.

Mitä Raaseporin kaupunki aikoo tehdä Fiskarin koulun tulevaisuuden turvaamiseksi?

2. Fiskars ei ole reservaatti

Fiskarsin ruukki oli kuolemaisillaan 1980-luvulla, kun teollinen tuotanto muutti muualle. Fiskars yhtiön ja Pohjan kunnan panostuksella ruukki onnistuttiin herättämään uudelleen henkiin houkuttelemalla uusiksi asukkaiksi luovien alojen työntekijöitä.

Uusien tulokkaiden voimin ruukkiin on luotu yli sata uutta työpaikkaa. Paikkakunnalle muuttaneet perheet ovat tulleet Fiskarsiin asuakseen kauniissa ja idyllisessä paikassa, jossa yhteisöllisyys on tärkeä osa ruukin ainutlaatuista kokonaisuutta. Käsityöläisten ja taiteilijoiden lisäksi ruukkiin on muuttanut akateemisesti koulutettua väkeä: muun muassa tutkijoita, toimittajia ja lääkäreitä.

Fiskars on Raaseporin kaupungin merkittävin turistikohde, jonka tarkoituksena on kehittyä edelleen. Meneillään on kaavoitusprosessi, jonka myötä ruukkiin on tulossa jopa 250 uuttaa tonttia. Koulun yhteyteen kaavaan tulossa varaus myös päiväkodille.

Pääkaupunkiseudulle Fiskarsista on pitkä matka. Osa uusista asukkaista silti pendelöi Helsingin suuntaan päivittäin. Pitkän työmatkan vastapainoksi kodin ja arkisen elämän täytyy sujua hyvin. Asuinpaikalla täytyy olla jotain erityisen hyvää tarjottavaa, jotta pitkä etäisyys työn ja asunnon välillä on mielekäs.

Fiskarsin seuraavan vaiheen asukkaat olisivat todennäköisesti pääkaupunkiseudulta tulevia nuoria perheitä, jotka haluaisivat rakentaa oman talon. Kyläkoulun lakkauttaminen ei kuulosta tässä yhteydessä kovin hyvältä vetovoimatekijältä.

Juhlapuheissa Fiskars kelpaa Raaseporin kaupungin ylpeydeksi. Pyydämme teitä ymmärtämään, että asuinpaikkamme ei voi olla pelkästään reservaatti, jonne matkailijat saapuvat ihmettelemään elävää ruukki-idylliä. Me fiskarslaiset myös asumme ja elämme täällä ja teemme paljon töitä tämän koko kaupunkia hyödyttävän viihtyvyyden eteen. Palkinnoksi siitä, haluaisimme elää ilman jatkuvaa yhteisöllisyyttämme kohtaan kohdistuvaa uhkaa.

Miten Fiskarsin ruukki tehdään houkuttelevaksi uusille asukkaille?

3. Myös vähemmistön eduista on huolehdittava

Fiskarsin uusien asukkaiden enemmistö on suomenkielisiä. Raaseporin kaupungissa kyse on siis merkittävästä vähemmistöstä. Meistä tuntuu kummalliselta, että ensimmäisenä uuden kaupungin luomisvaiheessa rahoja ollaan valmiita sijoittaamaan teknisen toimiston remontointiin Karjaalle ja samalla säästökohteiksi katsellaan suomenkielisiä kouluja Pohjasta.

Fiskars kyläseura ry vaatii Raaseporin kaupungilta lupausta turvata lähikoulumme tulevaisuus, jotta kyläyhteisön toimelias ja vireä tulevaisuus voidaan taata.

Miten suomenkielisen vähemmistön asema turvataan?

Fiskarsissa 5.10.2008

Fiskars kyläseura ry:n hallitus

Loppuvuoden 2008 Ruukkisaunat

Kieloniemen Ruukkisauna lämpenee jälleen viikon päästä lauantaina 18.10.2008:
Naisten vuoro klo 15:00-18:00
Miesten vuoro klo 18:00-20:00, sen jälkeen yhteissauna.
Lämmitys alkaa lauantaina klo 07:00. Jokainen joka on kiinnostunut oppimaan kiukaan lämmittämisen taidot on tervetullut mukaan oppimaan päivän mittaan klo 07:00 – 15:00.
Saunatalkoot jatkuvat 18.10.2008 klo 12:00-15:00 (ikkunapielien viimeistely ja pihan siivous).

Loppuvuoden Ruukkisaunat:

Lauantaina 15.11.2008:
Miesten vuoro klo 15:00-17:00
Naisten vuoro klo 17:00-20:00, sen jälkeen yhteissauna.

Joulu/Uudenvuodensauna lauantaina 27.12.2008:
Perhesauna klo 15:00-18:00, sen jälkeen yhteissauna.

Löylyterveisin, Saunatoimikunta

Yhteiset Ruukkisaunat on pyritty järjestämään niin, että mahdollisimman moni Ruukkilainen löytää oman vuoronsa. Mikäli haluatte nauttia löylyistä pienemmällä porukalla voitte varata oman yksityisvuoronne. Lämmittäjiä on kuitenkin rajoitetusti ja työ on talkoopohjainen. Tulkaa siis mukaan oppimaan lämmittämisen taidot.
Kieloniemen ruukkisauna on Fiskarsin kyläseuran jäsenien eli ruukkilaisten sauna. Ulkopuoliset saunavieraat ovat tervetulleita vain kyläläisen seurassa. Kutsuja, älä siis lähetä vieraita omin päin saunalle! Jos haluat tuoda enemmän kuin pari vierasta, kysy tai ilmoita asiasta etukäteen saunatoimikunnalle tai varaa oma vuorosi saunalla.
Perhesauna on alkoholiton yhteissauna. Muutenkaan ei esiinnytä humalatilassa eikä häiritä saunarauhaa!
Lämmittäjiä tarvitaan jokaisen ruukkisaunan yhteydessä. Tervetuloa siis oppimaan, auttamaan ja viihtymään Kieloniemessä ennen vuorojen alkamista!
Jos et ole vielä tutustunut tai tiedät jonkun joka ei ole saunassa vielä käynyt, vedä hänet rohkeasti mukaan löylyille!
Saunatoimikunta: Tapio Hämäläinen (pj), Folke Lindqvist (siht), Sade Kahra (jäsen), Janne Rantala (jäsen), Marko Sandborg (jäsen), Jorma Haapasaari (varajäsen), Pentti Vottonen (varajäsen). Tiedustelut ja varaukset: Folke Lindqvist, sähköposti sauna@fiskarskylaseura.org tai Tapio Hämäläinen, puh. 040-516 9847.

Hallituksen kokouksen pöytäkirja 5.10.2008

PÖYTÄKIRJA
Fiskarsin Kyläseura, kokous nro 5

Aika: 5.10.2008 klo 17:00, Paikka: Ravintola Kuparipaja
Läsnä: Visa Kaliva (pj), Folke Lindqvist, Mika Ilomäki, Marko Sandborg, Sade Kahra (siht.) ja Eeva Airaksinen (klo 18 alkaen).

1. Elina Laiho on kirjoittanut kannanoton Fiskarsin koulun puolesta Raaseporin järjestelytoimikunnalle. Hallitus päätti lähettää kannanoton Fiskars Kyläseuran nimessä paitsi järjestelytoimikunnalle, myös paikallisille lehdille. Janne tarkistaa vielä tekstin ja Sade kääntää sen ruotsiksi. Mika hoitaa toimituksen eteenpäin kun teksti on valmis.

2. Pohjan kunta kutsuu 650-vuotisjuhliin. Janne edustaa Fiskars Kyläseuraa tilaisuudessa.

3. Kyläseuran kuuluu perinteiden mukaan järjestää vaalipanelin Fiskarsissa. Vaalipaneli päätettiin järjestää torstaina 16.10. klo 18:00-20:30 Fiskarsin Lukaalilla. Sade varasi lukaalin, Folke hoitaa Marttojen kahvitarjoilut. Vaalipanelin vetäjänä toimii Janne Rantala. Janne kutsuu myös sopiva joukko ehdokkaita paikalle.

4. Pesutupa julkaistaan vielä kerran tämän vuoden puolella. Visa yrittää saada tulevalta eläkeläiseltä Ingmar Lindbergiltä haastattelun Pesutuvan ”erikoisnumeroon”. Elinan kannanottoteksti päätettiin laittaa kokonaisuudessaan liitteenä Pesutupaan. Muuta kerrottavaa seuraavaan numeroon on: talven saunavuorot (Folke), raportti Lammasviulu-brunssista (Folke), Kuubamoista (Janne), vuoden kyläläisestä (Janne) ja Urpon synttäreistä (Mika) sekä tietoa loka-joulukuun residenssitaiteilijoista (Sade).
Mika ja Elina taittaa Pesutupa-numeron ja se päätettiin jakaa sunnuntaina 12.10.2008.

5. Janne kyselee kaavoituslausunnon perään. Mika etsii lausunnon vastauksineen käsiinsä ja toimittaa sen Sadelle joka julkaisee sen kyläläisille nähtäväksi kokonaisuudessaan joko digitaalisena tai ilmoitustaululla, riippuen siitä missä muodossa se saadaan.

6. Folke kertoi että saunan tilillä on 683 euroa ja seuran tilillä 9081 euroa.

7. Visa ilmoitti että Urpolle on luvattu oma vuoro Kieloniemen saunalla synttärilahjana.

Kirjannut siht. Sade Kahra 5.10.2008

Hallituksen kokous su 5.10. klo 17-18

Fiskars Kyläseuran hallitus kokoontuu nyt sunnuntaina 5.10. klo 17-18 KUPARIPAJALLA.
Käsiteltävinä asioina muun muassa vaalipaneeli ja Pesutupa.
Kaikki ruukkilaiset ovat tervetulleita mukaan kokoukseen!